Happy holidays,
Nain joulun aikaan taalla jenkkilassa sattuu ja tapahtuu. Lunta ei ole mailla halmeilla ja lampoa on ollut jopa 16 C (outoa pitaa shortseja joulukuussa).
Nuhakoiran uusimmat: raukkaparka kulkee huppari paalla. Se rapsuttaa ja ravistaa itseaan koko ajan. Hyva puoli on se, etta etta sen flunssa on helpottunut. Se jopa pystyy hengittaa.
Loppukokeet meni loistavasti, mikaan aineen numero ei pudonnut. Painvastoin, minulla on paras keskiarvo tahan mennessa. Bilsasta sain 7 ja numeroksi 8. Enkkun meinaan vaihtaa vaikeampaan.
Jouluperinteena jenkeissa on se, etta lahjat avataan 25.paiva ja pukki ei nayttaydy ollenkaan.
Joulupaivan vietan isovanhemilla, kaydaan kirkossa, syodaan yms. Joulutortut teen huomenna (kaytan punaisista luumuista tehtya hilloa,saa nahda, miten kay). Host aiti hurahti suomalaisiin ruokiin, saatetaan tehda riisipuuroa jouluksi ja myohemmin kokeillaan pinaattilettuja.
Hyvia jouluja kaikkille sinne rapakon taakse
Aki
P.S: Lumitilanne?
perjantai 20. joulukuuta 2013
sunnuntai 8. joulukuuta 2013
Lumisadetta ja kiittamista
Hellurei,
Lopetin viikkojen laskemisen. Tasta lahtien sanon, etta olen ollut Coloradossa syyskuusta lahtien. Saa meni ihan sekaisin, lunta tuprutti kunnolla (10-15 cm) ja -15 C. Torstai oli eka virallinen snow day eli vapaapaiva koulusta. Ja huomenna on on kahden tunnin viivytetty paiva eli mennaan 2 tuntia myohassa. Kaikki tama koska aamulla oppilaat joutuisivat odottamaan bussia kylmassa (-15 C +tuuli). Flunssakoira kavi lekurilla, sanoivat etta se yskii vanhuuttaan. Jos koira meinaa tukehtua, se tulee ottaa syliin ja rauhoitella (musta tulee hyva terapeutti parin kuukauden paasta).
Kiitospaiva meni loistavasti. Syotiin hyvin (en ole koskaan syonyt niin paljon), katottiin jenkkifutista ja pidettiin hauskaa sukulaisten kanssa. Seuraavana paivana oli Black Friday, paiva jolloin kaikki on paljon halvempaa kaupoissa joululahjaostoksia varten. Host vanhemmat osti 2 telkkaria jo torstaina, mutta yleensa ihmiset heraa aamukolmelta ja jonottaa tuntikausia telkkaria tai tablettia (itse torkuin 10 ja jatin menematta). Lisaksi luvassa on kaaosta, esim. tana vuonna USAssa joku kaytti sahkolamautinta ja kaksi naista pippurisumutti toisensa telkkarin takia. Ei ihme ettei Suomessa ole Black Fridayta.
Joulu odottaa nurkan takana, samoin loppukokeet. Vahan hermostuttaa, koska loppukoe kasittaa 15% arvosanasta. Aion myos yrittaa tehda pipareita ja joulutorttuja American style.
Lopetin viikkojen laskemisen. Tasta lahtien sanon, etta olen ollut Coloradossa syyskuusta lahtien. Saa meni ihan sekaisin, lunta tuprutti kunnolla (10-15 cm) ja -15 C. Torstai oli eka virallinen snow day eli vapaapaiva koulusta. Ja huomenna on on kahden tunnin viivytetty paiva eli mennaan 2 tuntia myohassa. Kaikki tama koska aamulla oppilaat joutuisivat odottamaan bussia kylmassa (-15 C +tuuli). Flunssakoira kavi lekurilla, sanoivat etta se yskii vanhuuttaan. Jos koira meinaa tukehtua, se tulee ottaa syliin ja rauhoitella (musta tulee hyva terapeutti parin kuukauden paasta).
Kiitospaiva meni loistavasti. Syotiin hyvin (en ole koskaan syonyt niin paljon), katottiin jenkkifutista ja pidettiin hauskaa sukulaisten kanssa. Seuraavana paivana oli Black Friday, paiva jolloin kaikki on paljon halvempaa kaupoissa joululahjaostoksia varten. Host vanhemmat osti 2 telkkaria jo torstaina, mutta yleensa ihmiset heraa aamukolmelta ja jonottaa tuntikausia telkkaria tai tablettia (itse torkuin 10 ja jatin menematta). Lisaksi luvassa on kaaosta, esim. tana vuonna USAssa joku kaytti sahkolamautinta ja kaksi naista pippurisumutti toisensa telkkarin takia. Ei ihme ettei Suomessa ole Black Fridayta.
Joulu odottaa nurkan takana, samoin loppukokeet. Vahan hermostuttaa, koska loppukoe kasittaa 15% arvosanasta. Aion myos yrittaa tehda pipareita ja joulutorttuja American style.
maanantai 25. marraskuuta 2013
Hengissa ollaan
Minussa viela henki pihisee, vaikka en ole pitkaan aikaan mitaan tanne lisannyt. Kaiketi neljastoista viikko menossa, ja paljon on taas tapahtunut.
Aloitetaan muutosta. Olen asunut uudessa perheessa maanantaista lahtien. Perhe asuu Pueblo Westin keskustassa, minne suurin osa ihmisista ja palveluista on keskittynyt. Uusi host aiti on opettaja ja isa raksamies. Perheessa on kolme lasta, joista kaksi asuu muualla. Isoveljeni Glenn on senior ja mukana kaikessa oppilashallituksen toimissa, koska han on sen presidentti. Lisaksi kanssani asustaa pyydystetty villi salamanteri ja 12 v minipuudeli. Koira on ensimmainen koira jonka tiedan sairastavan kroonista nuhaa (kaveri aivastelee useita kertoja tunnissa). Perhe on tosi kiva, muistuttaa hyvin paljon omaani. Tama perhe jopa antaa minun tehda kotitoita. Yhteiso perheen ymparilla on tosi laaja ja laheinen. Naapurissa on pari muuta poikaa, jotka kay samaa high schoolia. On tullut viettettya heidan kanssa roimasti aikaa, vaikka olen ollut perheessa vasta viikon.
Sitten aktiviteetteihin. Koris meni puihin, joten jatkan klubeissa ja etsin koko ajan jotain uutta. Viime perjantaina uusi perhe jarjesti juhlat Glenin kunniaksi (Glenn sai tuhansien taalojen scholarshinin Wyomingin colegeen). Hauskaa oli, tapasin paljon perheenjasenia ja perheystavia. Ja jotta aika ei kavisi tylsaksi, Glenn vei minut jenkkifutismatsiin viime sunnuntaina (huom. en asunut viela perheessa). Peli oli Denver Broncos-Kansas City Chiefs Denverissa. Tunnelma oli aivan uskomaton, katsomossa oli 77000 ihmista ja kaikki hurrasivat. Kuulin etta tv-kuva oli huono, koska fanit huusi niin kovaa ja kamerat tarisivat. Ja tarkeinta, Broncos voitti.
Lisaksi minua piti kiireellisena oppilashallitus ja TLC.TLC oli ohjelma, jossa me kerattiin ruokaa koyhille joilla ei varaa pitaa Kiitospaivaa. Ensiksi mentiin ovelta ovelle pyytaen tolkkiruokaa, sitten kerattiin kalkkunoita koulussa (oppilaat toi saadakseen lisapisteita), ja lopulta, kottiin ne koreihin (ja korilla tarkoitan pahvilaatikkoa) ja kuljetettiin perheille. Toimitettiin yli 500 laatikollista ruokaa. Itse kavin jopa parissa talossa viemassa. Naky ei ollut iloinen, muttei aivan lohduton. Kuulin kauhutarinoita taloista maaseudulla, joissa ei ole lattiaa. Tuli tehtya useita tunteja kovasti toita, mutta tyo oli palkitsevaa kun naki miten iloisesti ihmiset otti laatikot vastaan. Kuka tietaa, alkaako Aki Huunonen tekemaan vaapaehtoistoita.
Nyt vietan ansaittua Kiitospaivalomaa, joka kestaa viikon. Torstaina on varsinainen Kiitospaiva, luvassa on hyvaa ruokaa, jenkkifutista ja jutustelua perheen kanssa isovanhemilla.
Aloitetaan muutosta. Olen asunut uudessa perheessa maanantaista lahtien. Perhe asuu Pueblo Westin keskustassa, minne suurin osa ihmisista ja palveluista on keskittynyt. Uusi host aiti on opettaja ja isa raksamies. Perheessa on kolme lasta, joista kaksi asuu muualla. Isoveljeni Glenn on senior ja mukana kaikessa oppilashallituksen toimissa, koska han on sen presidentti. Lisaksi kanssani asustaa pyydystetty villi salamanteri ja 12 v minipuudeli. Koira on ensimmainen koira jonka tiedan sairastavan kroonista nuhaa (kaveri aivastelee useita kertoja tunnissa). Perhe on tosi kiva, muistuttaa hyvin paljon omaani. Tama perhe jopa antaa minun tehda kotitoita. Yhteiso perheen ymparilla on tosi laaja ja laheinen. Naapurissa on pari muuta poikaa, jotka kay samaa high schoolia. On tullut viettettya heidan kanssa roimasti aikaa, vaikka olen ollut perheessa vasta viikon.
Sitten aktiviteetteihin. Koris meni puihin, joten jatkan klubeissa ja etsin koko ajan jotain uutta. Viime perjantaina uusi perhe jarjesti juhlat Glenin kunniaksi (Glenn sai tuhansien taalojen scholarshinin Wyomingin colegeen). Hauskaa oli, tapasin paljon perheenjasenia ja perheystavia. Ja jotta aika ei kavisi tylsaksi, Glenn vei minut jenkkifutismatsiin viime sunnuntaina (huom. en asunut viela perheessa). Peli oli Denver Broncos-Kansas City Chiefs Denverissa. Tunnelma oli aivan uskomaton, katsomossa oli 77000 ihmista ja kaikki hurrasivat. Kuulin etta tv-kuva oli huono, koska fanit huusi niin kovaa ja kamerat tarisivat. Ja tarkeinta, Broncos voitti.
Lisaksi minua piti kiireellisena oppilashallitus ja TLC.TLC oli ohjelma, jossa me kerattiin ruokaa koyhille joilla ei varaa pitaa Kiitospaivaa. Ensiksi mentiin ovelta ovelle pyytaen tolkkiruokaa, sitten kerattiin kalkkunoita koulussa (oppilaat toi saadakseen lisapisteita), ja lopulta, kottiin ne koreihin (ja korilla tarkoitan pahvilaatikkoa) ja kuljetettiin perheille. Toimitettiin yli 500 laatikollista ruokaa. Itse kavin jopa parissa talossa viemassa. Naky ei ollut iloinen, muttei aivan lohduton. Kuulin kauhutarinoita taloista maaseudulla, joissa ei ole lattiaa. Tuli tehtya useita tunteja kovasti toita, mutta tyo oli palkitsevaa kun naki miten iloisesti ihmiset otti laatikot vastaan. Kuka tietaa, alkaako Aki Huunonen tekemaan vaapaehtoistoita.
Nyt vietan ansaittua Kiitospaivalomaa, joka kestaa viikon. Torstaina on varsinainen Kiitospaiva, luvassa on hyvaa ruokaa, jenkkifutista ja jutustelua perheen kanssa isovanhemilla.
sunnuntai 3. marraskuuta 2013
Sattuu ja tapahtuu
X- viikko menossa (sekosin laskuista seitsemannen viikon kohdalla). Halloween meni leppoisasti, kaiverretiin kurpitsoita ja katsottiin halloweenleffoja. Saa alkaa kylmeta toden teolla, iltaisin on jo 29 F (pakkasta). Ei ole enaa kivaa katsoa amerikkalaista futista ulkona.
Kohta alkaa talviurheilukausi (koripallo, paini, tyttojen uinti etc.) ja kokeilen koripalloa. Saa nahda miten kay, mutta aina voi yrittaa. Koripallo on taalla tosi iso juttu, esim jenkkifutiksen loputtua suurin osa alkaa kayda korismatseissa.
Lisaksi minulla on perheenvaihto tiedossa. En tieda kuinka moni tietaa minun tilanteestani, mutta nykyinen perhe on muuttamassa Kaliforniaan joulukuun alussa. Yfulla oli vaikeuksia loytaa perhetta, joten paatin ottaa kohtaloni omiin kasiini. Niinpa aloin etsia uutta perhetta koulusta kyselemalla opettajilta. Seuraavana paivana etsinnan aloituksesta paatin puhua tilaantestani Oppilashallituksessa. Kesken puheen Glenn, ikaluokkansa "presidentti" huikkaa "we can host you". Olin aika hammastynyt, toinen paiva ja ehdokas tiedossa. Olen puhunut perheen kanssa jonkin verran ja eilen soin illalista heidan kanssaan. Glenn golffaa ja on tosi sosiaalinen. Perhe vaikuttaa tosi mukavalta. Muutan heille noin 2 viikon paasta kun paperit on taytetty.
Tallaista tanne, toivottavasti kaikki sujuu hyvin siella.
Kohta alkaa talviurheilukausi (koripallo, paini, tyttojen uinti etc.) ja kokeilen koripalloa. Saa nahda miten kay, mutta aina voi yrittaa. Koripallo on taalla tosi iso juttu, esim jenkkifutiksen loputtua suurin osa alkaa kayda korismatseissa.
Lisaksi minulla on perheenvaihto tiedossa. En tieda kuinka moni tietaa minun tilanteestani, mutta nykyinen perhe on muuttamassa Kaliforniaan joulukuun alussa. Yfulla oli vaikeuksia loytaa perhetta, joten paatin ottaa kohtaloni omiin kasiini. Niinpa aloin etsia uutta perhetta koulusta kyselemalla opettajilta. Seuraavana paivana etsinnan aloituksesta paatin puhua tilaantestani Oppilashallituksessa. Kesken puheen Glenn, ikaluokkansa "presidentti" huikkaa "we can host you". Olin aika hammastynyt, toinen paiva ja ehdokas tiedossa. Olen puhunut perheen kanssa jonkin verran ja eilen soin illalista heidan kanssaan. Glenn golffaa ja on tosi sosiaalinen. Perhe vaikuttaa tosi mukavalta. Muutan heille noin 2 viikon paasta kun paperit on taytetty.
Tallaista tanne, toivottavasti kaikki sujuu hyvin siella.
maanantai 21. lokakuuta 2013
Lumisadetta ja kummitustaloja
Kuudes viikko menossa. Viela on uutta ja ihmeteltavaa. Koulu sujuu hyvin: Alan olla ilmeisesti jo osa kalustoa. Kavereitakin loytyy. Vapaa-aika kuluu laksyja tehdessa, perheen kanssa aikaa viettaessa ja osallistumalla erillaisiin tapahtumiin. Ja niita on riittanyt.
Aloitetaan Homecomingista. Homing on tanssiaiset, jossa soitetaan hyvaa musiikkia ja pidetaan hauskaa porukalla. Oli tosi hauskaa. Lisaksi Oppilashallittus tarjoaa vapaaehtoistoita. Esimerkiksi olin viime torstaina toissa ala-asteella, jossa jarjestettiin karnevaalit. Tehtavani oli pitaa ylla pelia, jossa pitaa kaataa tolkkipyramidi (oli muuten suosituin peli).Kiiretta piti, mutta hauskaa oli.
Perjantaina olin luokkaretkella historian puolesta. Ensiksi mentiin museoon, jossa kerrottiin 1913 tapahtuneesta lakosta ja sen aikana sattuneesta veriloysta ( katsokaa Ludlow Massacre, jos kiinnostaa). Sitten me mentiin tapahtumapaikalle, jossa meille kerrrottiin lisaa. Samaan aikaan iski kova lumipyry, joka teki retkesta aidomman, koska lakon aikana oli kuulemma ollut kova talvi. Lunta tuprutti vaakatasossa koko aamun, mutta iltapaivalla paistoi aurinko ja lumi oli sulanut pois (En haluaisi olla paikallinen meteorologi). Tapahtumapaikalta menimme Trinidadiin, Pueblon kokoiseen kaupunkiin, jossa uudelleennayttelimme kuuluisan tilanteen, kun ratsuvaki hyokkasi protestoivan vakijoukon kimppuun.
Syntymapaiva oli iloinen yllatys ( Kiitos kaikille muistamisesta): Vietettiin aikaa host perheen kanssa, mentiin isovanhempien luo ja syotiin hyvin. Sain paljon lahjoja, Broncost-kamaa. Myohemmin mentiin kummitustaloon: Se oli polku keskella maaseutua, joka oli koristeltu pelottavasti ja se oli taynna ihmisia jotka yritti saikayttaa sinut. Naurettiin ja huudettiin.Good times.
Laitan tanne kasan kuvia kun mulla on aikaa.
Aloitetaan Homecomingista. Homing on tanssiaiset, jossa soitetaan hyvaa musiikkia ja pidetaan hauskaa porukalla. Oli tosi hauskaa. Lisaksi Oppilashallittus tarjoaa vapaaehtoistoita. Esimerkiksi olin viime torstaina toissa ala-asteella, jossa jarjestettiin karnevaalit. Tehtavani oli pitaa ylla pelia, jossa pitaa kaataa tolkkipyramidi (oli muuten suosituin peli).Kiiretta piti, mutta hauskaa oli.
Perjantaina olin luokkaretkella historian puolesta. Ensiksi mentiin museoon, jossa kerrottiin 1913 tapahtuneesta lakosta ja sen aikana sattuneesta veriloysta ( katsokaa Ludlow Massacre, jos kiinnostaa). Sitten me mentiin tapahtumapaikalle, jossa meille kerrrottiin lisaa. Samaan aikaan iski kova lumipyry, joka teki retkesta aidomman, koska lakon aikana oli kuulemma ollut kova talvi. Lunta tuprutti vaakatasossa koko aamun, mutta iltapaivalla paistoi aurinko ja lumi oli sulanut pois (En haluaisi olla paikallinen meteorologi). Tapahtumapaikalta menimme Trinidadiin, Pueblon kokoiseen kaupunkiin, jossa uudelleennayttelimme kuuluisan tilanteen, kun ratsuvaki hyokkasi protestoivan vakijoukon kimppuun.
Syntymapaiva oli iloinen yllatys ( Kiitos kaikille muistamisesta): Vietettiin aikaa host perheen kanssa, mentiin isovanhempien luo ja syotiin hyvin. Sain paljon lahjoja, Broncost-kamaa. Myohemmin mentiin kummitustaloon: Se oli polku keskella maaseutua, joka oli koristeltu pelottavasti ja se oli taynna ihmisia jotka yritti saikayttaa sinut. Naurettiin ja huudettiin.Good times.
Laitan tanne kasan kuvia kun mulla on aikaa.
sunnuntai 6. lokakuuta 2013
Arokierijöitä ja muuta mielenkiintoista
Moi,
Neljas viikko alkaa olla ohi ja arki alkaa rauhoittua. Koulu sujuu hyvin , bilsa on haastavaa mutta ymmarrettavaa ja meilla on historiassa oikeudenkaynti: 1800-1900 luvun tyonantajat vastaan tyontekijat. Oikeudenkaynti on yllattavan kiihkea, vastalauseita lentaa puolin ja toisin. Homecoming (Vahan niin kuin Vanhojen tanssit)on viikon paasta.
Ruokakulttuuri on aikamoista: Taco Bell, Carls jr. ( Macdonalds mut hieman eksoottisempi), mongoliaista, Aamupalaravintoloita yms. Vahan on tullut lisaa painoa. Kouluruoka on pitsaa/hampurilaisia ja iso kasa kasviksia. Kouluruoka maksaa 2 $, joten teen omat evaat. Koulussa on myos Deka Store, josta voi ostamassa vaikka mita kesken oppitunnin. Koulussa on myos erillaisia juoma- ja ruoka-automaatteja.
Tuli mitta tayteen uinnista:Kimppakyyti ei toimi, Uimahalli on kaukana ja se maksaa maltaita. On aika kokeilla jotain uutta. Talla hetkella olen Ilmaisutaidossa, joka on koulunjalkeinen kerho. Meno on hyvin samanlaista kuin Vedetaan Hatusta. Lisaksi aion hakea koulun futisjoukkueeseen (soccer). Joukkueeseen on kuulemma helppo paasta: Koripalloa pelaava italialainen paasi kovimpaan joukkueeseen.
Lankkareista tutut arokierijat ovat tulleet tutuksi. Niita pyorii siella taalla, ja eilen yksi oli jopa pysahtynyt keskelle tieta. Lampotilat vaihtelee huomattavasti. Paivalla voi olla 20 C ja illalla 5 C. Lisaksi tuuli on eri kasite taalla. Jos tuulee, niin tuulee kunnolla. Jenkkifutista katsoessa tulee kylma, kun lampoa on 5 C ja tuuli meinaa heittaa sut ilmaan.Mutta kylla jenkkifutis on sen arvoista.
Neljas viikko alkaa olla ohi ja arki alkaa rauhoittua. Koulu sujuu hyvin , bilsa on haastavaa mutta ymmarrettavaa ja meilla on historiassa oikeudenkaynti: 1800-1900 luvun tyonantajat vastaan tyontekijat. Oikeudenkaynti on yllattavan kiihkea, vastalauseita lentaa puolin ja toisin. Homecoming (Vahan niin kuin Vanhojen tanssit)on viikon paasta.
Ruokakulttuuri on aikamoista: Taco Bell, Carls jr. ( Macdonalds mut hieman eksoottisempi), mongoliaista, Aamupalaravintoloita yms. Vahan on tullut lisaa painoa. Kouluruoka on pitsaa/hampurilaisia ja iso kasa kasviksia. Kouluruoka maksaa 2 $, joten teen omat evaat. Koulussa on myos Deka Store, josta voi ostamassa vaikka mita kesken oppitunnin. Koulussa on myos erillaisia juoma- ja ruoka-automaatteja.
Tuli mitta tayteen uinnista:Kimppakyyti ei toimi, Uimahalli on kaukana ja se maksaa maltaita. On aika kokeilla jotain uutta. Talla hetkella olen Ilmaisutaidossa, joka on koulunjalkeinen kerho. Meno on hyvin samanlaista kuin Vedetaan Hatusta. Lisaksi aion hakea koulun futisjoukkueeseen (soccer). Joukkueeseen on kuulemma helppo paasta: Koripalloa pelaava italialainen paasi kovimpaan joukkueeseen.
Lankkareista tutut arokierijat ovat tulleet tutuksi. Niita pyorii siella taalla, ja eilen yksi oli jopa pysahtynyt keskelle tieta. Lampotilat vaihtelee huomattavasti. Paivalla voi olla 20 C ja illalla 5 C. Lisaksi tuuli on eri kasite taalla. Jos tuulee, niin tuulee kunnolla. Jenkkifutista katsoessa tulee kylma, kun lampoa on 5 C ja tuuli meinaa heittaa sut ilmaan.Mutta kylla jenkkifutis on sen arvoista.
lauantai 21. syyskuuta 2013
Tilanneraportti 2.0
Julkaisin Tilanneraportin ennen aikojaan. Eli lisaa koulusta: bilsa tuottaa tuskaa, mutta kylla se siita. Muut aineet on aika helppoja, lahinna kertausta minulle. Oppilashallitus eli Student Goverment sisaltaa juhlien suunnittelua, tapahtumien jarjestamista yms. Se on myos hyva tapa verkostoitua ja osallistua eri tapahtumiin koulun jalkeen , kuten urheilutaphtumiin ( oon kaynyt lentopallo- ja jenkkifutismatsissa)
Sain jarkattya itselleni uintiharrastuksen, vaikka koulun uinti alkaa vasta kevaalla. Uin yksityisessa ryhmassa, joka harjoittelee iltaisin toisen high schoolin altaalla. Harkat kestaa 2 h ja ne ovat sisalloltaan aika paljon samanlaiset kuin Suomessa.
En oikeen keksi mitaan muuta kirjoitettavaa, joten jos on jotain kysyttavaa, kommentoikaa blogia, niin tiian mista kirjoitan. Toivottavasti kaikki on hyvin siella Suomessa.
Sain jarkattya itselleni uintiharrastuksen, vaikka koulun uinti alkaa vasta kevaalla. Uin yksityisessa ryhmassa, joka harjoittelee iltaisin toisen high schoolin altaalla. Harkat kestaa 2 h ja ne ovat sisalloltaan aika paljon samanlaiset kuin Suomessa.
En oikeen keksi mitaan muuta kirjoitettavaa, joten jos on jotain kysyttavaa, kommentoikaa blogia, niin tiian mista kirjoitan. Toivottavasti kaikki on hyvin siella Suomessa.
perjantai 20. syyskuuta 2013
Tilanneraportti
(Varoitus: blogissa ei ole ä tai ö -kirjaimia)
Ensimmainen varsinainen blogikirjoitus Taalta Pueblosta, jossa preeriatasanko tormaa vuoristoon. En tieda onko tama Suomen uutisissa, mutta lahella Puebloa, Colorado Springs- nimisessa kaupungissa ja muualla osavaltiossa on paha tulva. 5 on kuollut ja satoja kateissa, mutta Pueblossa ei tulvi eika edes sada kunnolla. Maasto muistuttaa puoliaavikkoa, luonnonvaraisia puita ei juuri nae ja oisin kuulee kojoottien ulvontaa ja paivisin pihassa vilistaa viiriäisiä.Lampotila on semmonen 20-14 C, vaihtelee paivittain.
Perhe on aika mielenkiintoinen: 9 v pikkuveli, 20 ja 21 v isosiskot. Host aiti on paljon toissa, mutta pitaa myos vapaapaivia. Isaa en ole nahnyt, koska han asuu Californiassa ja matkustelee paljon. Naen hanet lokakuussa. Perhella on kaksi koiraa:Zoey ja Simba.
Koulu poikkeaa tosi paljon suomalaisesta: koulua vain ma-to, kesken tuntia tehdaan kunniaa Lipulle ja laksyilla on suuri vaikutus numeroon. Kouluaineina mulla on matikkaa (ensimmaisen asteen yhtalot), enkku(aidinkieli), Bilsaa, liikunta, USA:n historiaa, espanja ja Oppilashallitus.
Ensimmainen varsinainen blogikirjoitus Taalta Pueblosta, jossa preeriatasanko tormaa vuoristoon. En tieda onko tama Suomen uutisissa, mutta lahella Puebloa, Colorado Springs- nimisessa kaupungissa ja muualla osavaltiossa on paha tulva. 5 on kuollut ja satoja kateissa, mutta Pueblossa ei tulvi eika edes sada kunnolla. Maasto muistuttaa puoliaavikkoa, luonnonvaraisia puita ei juuri nae ja oisin kuulee kojoottien ulvontaa ja paivisin pihassa vilistaa viiriäisiä.Lampotila on semmonen 20-14 C, vaihtelee paivittain.
Perhe on aika mielenkiintoinen: 9 v pikkuveli, 20 ja 21 v isosiskot. Host aiti on paljon toissa, mutta pitaa myos vapaapaivia. Isaa en ole nahnyt, koska han asuu Californiassa ja matkustelee paljon. Naen hanet lokakuussa. Perhella on kaksi koiraa:Zoey ja Simba.
Koulu poikkeaa tosi paljon suomalaisesta: koulua vain ma-to, kesken tuntia tehdaan kunniaa Lipulle ja laksyilla on suuri vaikutus numeroon. Kouluaineina mulla on matikkaa (ensimmaisen asteen yhtalot), enkku(aidinkieli), Bilsaa, liikunta, USA:n historiaa, espanja ja Oppilashallitus.
keskiviikko 11. syyskuuta 2013
Lentoristiretki
Aloitan blogin pidon kertomalla matkasta tänne Coloradoon. vaikka matka oli yhteensä "vain" 13 h 40 min, tapahtui matkalla aika paljon.
Aloitetaan koto-Suomesta. Jätin jäähyväiset ja aloitin matkan kohti puebloa.Edellisenä päivänä oli laukku viety kentälle ja liput saatu. Aamulla 4:n aikoihin lähdettiin kentälle. Portilla tapasin Leon, jonka kanssa olin ollut samalla Yfun leirillä ja joka oli menossa Texasiin. Ennen lentoa juteltiin kahvilassa ja odoteltiin lentoa Frankfurttiin. Lento oli normaali, about 2 h. Tuli haikea olo, kun pyörät irtosivat Suomesta. Ja tietenkin kaikkien suomalaisen piti taputtaa frankkiin laskeuduttaessa. Seuraava lento oli Chicago Boeing 747:lla. Portille suunnistus ei tuottanut suurempia ongelmia. Portilla sulauduttiin Saksan Yfun porukkaan. Ennen lentoa käytiin kahvilla Leon kanssa ja kierreltiin kauppoja (tosin ei ostettu vielä mitään). Lennolla istuin parin saksaisen vieressä ja kuuntelin 9 tuntia saksaa :P. Leffoja oli tarjolla vaikka mitä vastapäätä olevasta monitorista, esim Iron man 3 ja fast and furious 6. Katoin fast and furious 6:n ja paria sarjaa. Lennolla täytettiin tullilomake saksalaisten matkanjohtajien avustuksella. Sain tuurilla nukutta noin 1 h 30 min.
Chicagoon, Maailman toiseksi vilkkaimmalle lentokentälle, tullessa tulee varautua ruuhkaan ja pitkään odotukseen Immigrationnissa. Onneksi meidän koneen lisäksi vain pari muuta konetta laskeutui samaan aikaan. Noin 20 min ja olin jo matkalla kohti seuraavan lennon , Denverin, porttia. Terminaalien koot ja etäisyydet oli sitä luokkaa, että niiden väli kuljettiin metromaisella junalla. Turvatarkastus ja taas portilla. Lentoon oli aikaa pari tuntia, joten tapoin aikaa peseytymällä ja torkkumalla. Meinasin jäädä koneesta, koska lippujen kanssa oli jotain ongelmia, ilmeisesti ne olivat vääränlaiset. Onneksi asia selvisi, ja pääsin koneeseen. Heti kun kone oli ilmassa, simahdin totaalisesti. Havahduin noin 2 h möyhemmin laskeutumisvalmisteluihin.
Denverissä tuli ensimmäisen kerran "missä olen"-tunne, kun huomasin , että WC-kyltin vieressä luki tornado shelter. Yön vietin lentokenttää lähinnä olevassa hotellissa. Seuraavana aamuna takaisin kentälle ja kokka kohti määränpäätäni, Puebloa. Täytyy sanoa, että aika paljon matkustaneena en hetkähdä kovin helposti, mutta vika lento tässä neljän lennon sarjassa oli elämäni tähän asti mielenkiintoisin. Kone oli pienen pieni potkurikone, jossa oli yhteensä 18 paikkaa! Se oli tuplat pienempi verrattuna koneisiin, jotka lensi Helsinki-Pori-väliä. Matka oli aika pomppuinen, mutta maisemat Denver-Pueblo välillä olivat upeat: Tasanko törmää vuoristoon ihan Denverin vieressä.
Perille päästyäni takana oli 13 h 40 min lentämistä plus odottelu ja 9 h aikaero, mutta kyllä se oli sen arvoista. Kirjoittelen lisää kunhan eka totun paikalliseen elämään.
P.S: ääkköset eivät ole mukavia
Aloitetaan koto-Suomesta. Jätin jäähyväiset ja aloitin matkan kohti puebloa.Edellisenä päivänä oli laukku viety kentälle ja liput saatu. Aamulla 4:n aikoihin lähdettiin kentälle. Portilla tapasin Leon, jonka kanssa olin ollut samalla Yfun leirillä ja joka oli menossa Texasiin. Ennen lentoa juteltiin kahvilassa ja odoteltiin lentoa Frankfurttiin. Lento oli normaali, about 2 h. Tuli haikea olo, kun pyörät irtosivat Suomesta. Ja tietenkin kaikkien suomalaisen piti taputtaa frankkiin laskeuduttaessa. Seuraava lento oli Chicago Boeing 747:lla. Portille suunnistus ei tuottanut suurempia ongelmia. Portilla sulauduttiin Saksan Yfun porukkaan. Ennen lentoa käytiin kahvilla Leon kanssa ja kierreltiin kauppoja (tosin ei ostettu vielä mitään). Lennolla istuin parin saksaisen vieressä ja kuuntelin 9 tuntia saksaa :P. Leffoja oli tarjolla vaikka mitä vastapäätä olevasta monitorista, esim Iron man 3 ja fast and furious 6. Katoin fast and furious 6:n ja paria sarjaa. Lennolla täytettiin tullilomake saksalaisten matkanjohtajien avustuksella. Sain tuurilla nukutta noin 1 h 30 min.
Chicagoon, Maailman toiseksi vilkkaimmalle lentokentälle, tullessa tulee varautua ruuhkaan ja pitkään odotukseen Immigrationnissa. Onneksi meidän koneen lisäksi vain pari muuta konetta laskeutui samaan aikaan. Noin 20 min ja olin jo matkalla kohti seuraavan lennon , Denverin, porttia. Terminaalien koot ja etäisyydet oli sitä luokkaa, että niiden väli kuljettiin metromaisella junalla. Turvatarkastus ja taas portilla. Lentoon oli aikaa pari tuntia, joten tapoin aikaa peseytymällä ja torkkumalla. Meinasin jäädä koneesta, koska lippujen kanssa oli jotain ongelmia, ilmeisesti ne olivat vääränlaiset. Onneksi asia selvisi, ja pääsin koneeseen. Heti kun kone oli ilmassa, simahdin totaalisesti. Havahduin noin 2 h möyhemmin laskeutumisvalmisteluihin.
Denverissä tuli ensimmäisen kerran "missä olen"-tunne, kun huomasin , että WC-kyltin vieressä luki tornado shelter. Yön vietin lentokenttää lähinnä olevassa hotellissa. Seuraavana aamuna takaisin kentälle ja kokka kohti määränpäätäni, Puebloa. Täytyy sanoa, että aika paljon matkustaneena en hetkähdä kovin helposti, mutta vika lento tässä neljän lennon sarjassa oli elämäni tähän asti mielenkiintoisin. Kone oli pienen pieni potkurikone, jossa oli yhteensä 18 paikkaa! Se oli tuplat pienempi verrattuna koneisiin, jotka lensi Helsinki-Pori-väliä. Matka oli aika pomppuinen, mutta maisemat Denver-Pueblo välillä olivat upeat: Tasanko törmää vuoristoon ihan Denverin vieressä.
Perille päästyäni takana oli 13 h 40 min lentämistä plus odottelu ja 9 h aikaero, mutta kyllä se oli sen arvoista. Kirjoittelen lisää kunhan eka totun paikalliseen elämään.
P.S: ääkköset eivät ole mukavia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)